keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Loppu lähenee

Nyt olen melko loppusuoralla matkanteossani. Varasin viikonloppuna lennot kotiin ja tänään ostin junalipun Bundabergistä Brisbaneen. Olen vielä ensi viikon tiistaihin 13.5. täällä maalla, mutta sitten suuntaan Brisbanen kautta Melbourneen, jossa vietän vajaan viikon.  Mulla oli siis alun perin maailmanympärilennot, mutta ne olivat voimassa vain vuoden. En tajunnut sitä varaustilanteessa, mutta en kyllä suunnitellut olevani näin kauan poissa Suomessa. Näin ollen mun piti perua jäljellä olevat lennot ja ostaa sitten uudet lennot. Täytyy todeta, että onneksi liput eivät olleet kovin kalliit, vähän alle 1000 dollaria eli vähän päälle 600 euroa. En tosin tiedä näiden lentojen laadusta. Lennän siis ensin Melbournesta Kuala Lumpuriin, jossa olen yhden yön. Seuraavana päivänä matkani jatkuu Kiinaan, lentokentälle, jonka nimeä en nyt muista. Esa lensi kotiin n. viikko sitten ja hänellä oli sama lento. Kiinan kenttä ei saanut häneltä kovin korkeita arvosteluja, mutta hengaan siellä kuitenkin sen 6 h. Kiinasta lennän Amsterdamin kautta Helsinkiin. 

Olen varsin innoissani tästä visiitistäni Melbourneen. Aioin tavata siellä tuttuja ja syödä kakkuja! Suvi lupasi tulla viikonlopuksi lomalle Melbourneen wwoofing-paikastaan, joten vietämme mun viimeisen viikonlopun Australiassa yhdessä.

Tässä kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua melkoisesti. Mä olen ollut takas töissä, mistä olen tosi iloinen! Olen enimmäkseen poistanut rikkaruohoja, weeding englanniksi. Sen lisäksi olen trimmannut tomaattipuskia. Se on varsin kivaa hommaa! Olen myös repinyt muoveja pellolta, plastic picking. Nämä kaikki työt ovat siis niitä mun oikeita töitä, mistä maksetaan tuntipalkkaa. Ilokseni olen saanut Heidin mun kanssa samaan tiimiin! Me ei olla vielä istutettu kesäkurpitsoja, mutta saa nähdä, jos ehdin enää istuttamaan. Istuttaminen on kuitenkin mun lempityö täällä! Joka viikko viimeiset 6 viikkoa meidän on pitänyt jo istuttaa niitä kesäkurpitsoja, mutta nyt istutus on kai oikeasti tosi lähellä. Pari viikkoa sitten istutimme viimeiset tomaatit 2-istuttavalla ”baby planterillä”. Yleensä istumapaikkoja on 6. Olin ihan onnessani, että pääsin istuttamaan pitkästä aikaa.

Olen päässyt/joutunut ajamaan autoa täällä. Hostellilla on tarjolla sekä automaattisia ja manuaalisia autoja, joista suosin kyllä automaattista, koska ajamme vasemmalla puolella tietä. No sanotaan näin, että olemme aina päässeet töihin ja takaisin, mutta mun piti kyllä eka vähän totutella siihen, että ratti on toisella puolella autoa. Täytyykin todeta, että automaattista autoa on varsin mukava ajella.


Meille on kehittynyt 2 ruotsalaistytön, Annan ja Josefinen, ja heidän lisäkseen Heidin kanssa perjantaitraditio, taco-perjantai, jossa teemme yhdessä tortilloita illalliseksi ja sitten syömme ne. Siksi odotamme aina perjantaita innolla. 

Tässä välissä oli myös pääsiäinen, joka oli ihanan lämmin ja vielä vapaa. Olimme muun muassa Elliot Heads-nimisellä rannalla ja piknikillä yhdessä puistossa. Söin paljon suklaamunia, mutta nämä aussit eivät kai juuri harrasta yllätysmunia, koska vain Kinder-munissa oli yllätykset. Suosikkini munista oli Ferrero Rocher-munat!

Me vietettiin Heidin kanssa vappua eilen, noin viikkoa myöhässä. Päätin tehdä simaa, mutta jätin sen teon vähän viime tippaan, joten vasta eilen avasimme pullot. Leivoin myös tippaleipiä ja munkkeja. Tein nämä munkit vähän rahkamunkkityyliin, mutta käytin sour creamia eli suomeksi kai smetanaa rahkan tilalla, koska näillä ei ole Australiassa rahkaa. Pistän näitä munkkien ohjeita jossain kohtaa leivontablogiin, eli osoitteeseen herkkutaivas.blogspot.com



maanantai 5. toukokuuta 2014

Voi Bundaberg

Kirjoittelin tämän jutun huhtikuun alussa, mutta en saanut aikaiseksi laittaa sitä tänne aikaisemmin.

Farmitöiden rasittava puoli näyttäytyy jälleen eli se, että ikinä ei tiedä, onko töitä vai ei. Viime viikolla satoi, joten sen ihan vielä ymmärtää, että ei oltu töissä. Sen sijaan nyt mut on siirretty istuttamisesta ja tikuttamisesta kesäkurpitsoiden poimimiseen, joka maksetaan urakkapalkkana.  Tämä on väliaikainen työ, jossa olen siihen asti, että aletaan taas istuttaa. Tosin siitä ei ole takeita, milloin istutellaan, ja olenko mä enää siinä istutustiimissä… Toivon kovin, koska tämä kesäkurkkujen poiminta on periaatteessa hyväntekeväisyyttä. Siitä saa 2 dollaria / ämpäri, ja päivässä ehtii kerätä 5-8 ämpäriä, joten päivän saldo on 10-16 dollaria, josta menee 8 dollaria kuljetuksiin. Pellolta saa tosin ottaa kotiin kesäkurpitsoja, joten sen siinä voittaa!

Mulla on ollut vapaa-aikaa suhteellisen paljon, koska kesäkurpitsojenkeräyspäivinä ollaan töissä n. 3 h ja me aloitetaan kello 6 aamulla. Viime viikolla satoi melkein joka päivä, mutta tällä viikolla on ollut sen sijaan upea ilma. Siksi olenkin ollut rannalla ruskettumassa parina päivänä. Kävin myös hostellin vieressä sijaitsevalla uimastadionilla kuntouimassa. Täällä on ihanaa se, että radoille mahtuu, eikä tarvitse ohitella ketään. Toisin sanoen mulla oli oma rata ja myös viereinen tyhjänä!

Päätin myös kokeilla tehdä bataattimunkkeja uudelleen. Tällä kertaa rakenne oli juuri sitä, mitä hain eli ihanan pehmeä ja kostea. Monet ovat täällä ihmetelleet, miksi tungen munkkitaikinaan bataattia, ja millaisia ovat suolaiset munkit, mutta lisäsin bataattia juuri tuon rakenteen takia, ja munkit ovat vieläkin makeita. Bataatti ei siis maistu munkissa, vaan antaa paremman rakenteen.


Olen tutustunut vähän myös paikallisiin ihmisiin ja mut vietiin ”autoradalle” keskelle metsää hurjastelemaan. Mut olis ihan päästetty ajamaankin, mutta sanoin, että taitaa olla liian vaarallista puuhaa. Sen sijaan kyydissä oleminen oli hauskaa! On erittäin virkistävää päästä välillä pois hostellilta.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Sairastelua

Nyt on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Toissa viikolla sain jonkun kurkkutulehduksen, ja päätin mennä lääkäriin, koska olin sen verran kipeä. En ymmärtänyt kuitenkaan, mikä mulla oli, mutta sain siihen penisilliinikuurin. Kurkku parani parissa päivässä sen jälkeen. Onneksi sillä viikolla meillä ei ollut juuri töitä, joten en joutunut olemaan poissa töistä sen takia. Suomella ja Australialla on onneksi terveydenhuollossa joku sopimus, joka kattaa kaikki hoidot täällä. Muuten olisin joutunut maksamaan tästä lystistä n. 400 dollaria. Mun tosin piti hankkia Medicare-niminen kortti, joka vastaa kai tavallaan Kela-korttia.

Lauantaina mut oli yhtäkkiä pistetty istuttamisen sijasta tikuttamaan Heidin ja taskalaisen Anjan kanssa. Tomaatit tarvitsevat tukea, ja siksi tomaattipelloille pistetään lautoja, joihin sitten viritetään rautalankaa. Eli me istuimme traktorissa ja meillä oli isot pinot lautoja, jotka sitten piti saada pellolle.  Lauta saadaan syvälle maahan eräänlaisen vivun avulla. Laudat hajoilivat jonkin verran ja neljän tunnin jälkeen teloin sormeni aika pahaan kuntoon. Yksi lauta katkesi ja osui mun sormeen. Sormi turposi aika isoksi ja niin mun ura tikuttajana päättyi. Menin lääkärille toistamiseen samalla viikolla ja tällä kertaa olin sairaslomalla 2 päivää. Sormi ei onneksi murtunut, koska muuten mun olis pitänyt palata kotiin melkein heti.

Penisilliinikuurin päätyttyä sain jostain hankittua itselleni nuhan. Nyt nuha on onneksi ohi. Näiden tapahtumien lisäksi Lumia lensi lattialle, ja sen etulasi irtosi. Ei siis tullut säröä, mutta nyt se ei enää käynnisty.


Sairaslomani jälkeen pääsin takaisin istuttamaan paprikoita. Sormi oli vähän arka, mutta ei liian kipeä. Tällä viikolla ollaan käyty meijän peltoja läpi ja tarkastettu taimet ja, onko meiltä jäänyt joku kolo istuttamatta. Tänään oltiin tomaattipellolla, jota istutettiin viime viikolla. About puolet taimista oli kuollut. Siinä on vähän tekemistä, että saadaan pelto parempaan kuntoon.



keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Visiitti rannalle

Mulla on ollut vähän vaihtelevasti töitä ja mulla oli viime viikonloppu ja vielä maanatai vapaana. Yritimme mennä sunnuntaina rannalle, mutta koska olemme maaseudulla, bussit eivät kulje sunnuntaisin. Päätimme sen sijaan mennä rannalle maanantaina. Aamulla tuli sadekuuro, mutta sen jälkeen ilma oli mitä mainioin. Lähimmälle rannalle on noin 15 km matka. Mun lisäksi mukana oli pari kaveria hostellilta. Vesi oli ihanan lämmintä, ja yllätykseksemme näimme vedessä myös delfiineitä!!! Emme tosin tienneet ensin, mikä siellä vedessä uiskenteli, mutta hetken tarkkailun jälkeen, näky osoittautui delfiineiksi. Aika siistiä! Haista en olisi ollut niin innoissani.

Sunnuntain vietimme sen sijaan hostellin altaalla. Allas on aika likainen, eikä sinne innosta mennä uimaan. Olen tosin pari kertaa ollut viilentymässä siinä, mutta kyllä meri on paljon parempi vaihtoehto.
Maaseutuelämä on periaatteessa erittäin tylsää, jollei ole töitä. Yhtenä päivänä päätin viihdyttää itseäni ja muita leipomalla munkkeja. Meillä ei siis täällä hostellilla ole uunia, joten ei täällä muuten oikein voi leipoa, kuin uppopaistamalla tai paistamalla pannulla.

Meillä oli vähän haastetta viime viikolla töissä, koska istutimme paprikaa siten, että jokaisella oli oma rivi. Yleensä siis istutamme pareittain yhtä riviä. Siinä ei voinut jutella ihan yhtä paljon kuin tomaattien istutuksessa, mutta selvisin siitä kyllä ihan hyvin. Tällä viikolla Suomi-tyttö Heidi on myös liittynyt meijän istutusjengiin. Yleensä hän asettaa seipäitä maahan, mutta jostain syystä Heidi siirrettiin istuttamaan.

Heidi on erittäin eläinrakas ja hän tykkää kuvailla eläimiä. Hän on yrittänyt saada täydellistä kuvaa muun muassa gekoista, sammakoista ja lepakoista. Lepakoiden kuvaus on ehkä Heidin suurin intohimo. Yhtenä päivänä tulimme kaupasta kotiin Heidin ja Esan kanssa, jolloin yksi lepakko päätti ulostaa Heidin selkään. Voi, Heidiä!



tiistai 4. helmikuuta 2014

Istutukset jatkuvat

Istuttelen vieläkin taimia, mutta valikoima on hieman laajentunut. Tomaattien lisäksi olen istuttanut paprikoita, ja tällä viikolla on huhujen mukaan tulossa myös kurkkua ja kesäkurpitsaa. Paprikoiden ja tomaattien istuttamisessa erona on se, että paprikat istutetaan puolet tiheämmin kuin tomaatit. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa paprikoita kutsutaan nimellä ”capsicum”. Mulle tää oli ihan uusi sana, eikä brittiläiset, amerikkalaiset tai kanadalaiset kuulemma käytä sitä omassa sanavarastossaan kotimaissaan.

Ikinä ei voi olla mistään varma, kun puhutaan näistä farmihommista. Tänään meillä piti olla työpäivä. Kun pääsimme pellolle, siellä ei ollut ketään, ja ne rivit, jotka meidän piti tehdä, oli jo tehty. Soitimme työnantajallemme, joka kertoi, että ei tänään ole töitä. Eli kävimme pellolla ja tulimme takaisin. Sama kävi myös parille muulle tiimille. Tämän lisäksi joku oli varastanut 5 dollarin työkenkäni. Kävin ostamassa uudet työkengät 3,5 dollarilla, koska pellolla on sen verran mutaista ja hiekkaista, etten halua uhrata lenkkareitani tai muita kenkiäni sinne. Onneksi täältä saa halpoja kenkiä.

Tähän asti mulla on ollut täällä ihan kivasti töitä, mutta en tiedä, kuinka kauan hyvä onneni jatkuu. Viime viikolla olin töissä jopa 5 päivää ja tein noin 40 tuntia. Tulin ehkä hieman liian myöhään tänne, joten katsotaan, ehdinkö olla töissä sen tarvittavat 88 päivää.

Tänään näin ekaa kertaa kengurun! Se oli kuitenkin eläintarhassa, eikä luonnossa. Olin lenkillä ja sattumalta huomasin eläintarhan, jonne sisälle näki, vaikkei mennyt edes sisälle. Kenguru oli aika pieni, ja se oli aitauksessa jonkun ison linnun kanssa.


Istutustraktori


sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tomaatin kylvämistä Bundabergissä

Saavuin tiistaina Australian itärannikolla sijaitsevaan Bundabergiin Queenslandissä, noin viiden tunnin matkan päähän Brisbanesta. Mun lento lähti klo 7 Melbournesta Brisbaneen ja loppumatkan tulin junalla. Olen täällä siis sen takia, jos haluan hakea toisen vuoden working holiday-viisumia. Ehtona toisen vuoden viisumille on, että pitää tehdä 3 kk tai 88 päivää farmitöitä ensimmäisenä vuotena. Ongelmana tässä on nyt se, että multa saattaa aika loppua kesken. Olen tulossa siis toukokuussa kotiin.

Aloitin työt heti keskiviikkona ja olin istuttamassa tomaatteja. Tämä on kyllä ylivertaisesti paras farmihomma, mitä olen tehnyt ja siitä saa tuntipalkkaa. Istun siis traktorin takana ja tungen tomaatin taimia koloihin. Työtä tehdään pareittain ja minä istutan joka toisen kasvin ja parini joka toisen kasvin meidän yhteiseen riviin. Aina välillä kuljen traktorin perässä, ja tarkastan, että taimet ovat kunnolla työnnetty maahan ja, että koko kasvi on näkyvissä, eikä muovin alla. Pidän myös huolta, että istuvilla kylväjillä on riittävästi taimia istutettavaksi. Ainoa huono puoli tässä työssä on se, että työpäivät ovat vain 5 h, enkä tiedä, kuinka paljon työtä on tarjolla.
Oli tosi haikeaa lähteä Melbournesta, koska pidin Melbournesta kaupunkina. Kävin monessa ihan huippukonditoriassa ja –ravintolassa syömässä ja maistelemassa ihan uskomattomia ruokia ja kakkuja! Mulla oli siellä myös paljon ystäviä ja tuttuja, ja sain olla ravintoloissa ja leipomoissa töissä.  Onneksi Bundaberg ei kuitenkaan ole niin pieni kuin Uuden-Seelannin tuppukylät. Yksi hyvä puoli Bundabergissä kuitenkin on verrattuna Melburneen: sää on kivan lämmin koko ajan, ja merivesi on myös lämmintä.

Kartoitin Meritan ja Oonan kanssa näitä farmityömahdollisuuksia tällä hetkellä, ja tulimme siihen tulokseen, että nyt on juuri menossa sesonkien vaihtumiskausi eli uusi sesonki alkaa 2-4 viikon päästä, ja tällä hetkellä töitä ei ole uusille työntekijöille. Koska mulla oli vähän hoppu tämän farmityön kanssa, niin päätin tulla Bundabergiin.  Joku sanoi, että jotain työtä on tarjolla ja Uuden-Seelannin tuttuni, Esa, on täällä. En siis joudu olemaan yksin. Toivon vain, että nyt tulisi paljon töitä, koska tarvitsen rahaa, työpäiviä viisumiin ja täällä ei oikeen ole mitää muutakaan tekemistä.




torstai 2. tammikuuta 2014

Farmia etsimässä

Olen ollut nyt kaksi viikkoa lomalla. En omasta tahdostani, mutta agencyni ei halua antaa mitään töitä mulle tai sitten niillä ei ole mitään. No kuinka vain. Lomailu on tavallaan ihan kivaa, mutta nyt olis kiva tehdä töitä, että saisi rahaa, jotta voisi lomailla myöhemmin.

Ostin itselleni joululahjaksi uuden kännykän, koska rakas Lumiani ei ole kaikkein terävin puhelin. Siihen ei saa mitään näitä kivoja sovelluksia, kuten tram tracker eli, koska seuraava raitiovaunu saapuu- sovellus, mikään googlen sovellus, kuten google maps ei toimi, eikä siihen saa instragrammia ja muita kivoja uutuuksia, mitä kaikilla kavereilla on. Lumiani on ollut täällä yleinen pilkankohde... No kävin tänään hakemassa Google-puhelin Nexus 5 Port of Melbournesta. Kaikki todelliset kännykkäasiantuntijat sano, että se on paras puhelin ikinä. Tai jotain siihen suuntaan. Ainakin kuulemma sillä hinnalla. Kuten kaikki varmaan arvaa, meillä oli Nexuksen kanssa ongelmia, aika isoja sellaisia. Olin aika tottunut tähän windows-maailmaan, ja nyt pitäis totutella tähän Google-maailmaan. Yhtäkkiä mulla on 2 uutta sähköpostia, 2 Google + -tiliä ja 2 whatsuppia, mutta tekstiviestejä en voi lähettää, koska Nexuksen "hangout"-toiminto ei saa yhteyttä jonnekin. Tämän kaiken jälkeen päätin palata takaisin Lumiaan. Osaan kuitenkin käyttää Lumiaa suht hyvin, mutta juu, opettelen käyttämään uutta ihanaa Nexusta ihan just...



Nyt on suunnitteilla, että lähden Oonan kanssa farmille, ja Merita tulee perässä. Oona on siis Meritan kaveri, joka saapui tänne vähän ennen joulua. Nyt katellaan farmeja, ja soitellaan niihin. Mä haluaisin, että saisin palkan tuntipalkkana, enkä urakkapalkkana. Katotaan, kuinka käy. Australiassa sen pitäisi olla mahdollista. Ehkä ainakin. Olen ainakin kuullut juttua, että se on mahdollista. Uuden-Seelannin tuttuni, simpukkatehdas-Esa, on Bundabergissä, Brisbanen pohjoispuolella. Saatamme ehkä mennä sinne tai sitten emme. Esa on poiminut Australiassa paljon passionhedelmiä, mutta hänen suureksi harmikseen passionhedelmäkausi on nyt ohi.